Hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty

Jos tuo sanonta "hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty" pitäisi paikkansa, niin minulla olisi jo valmis tilkkupeitto.

Ylhäällä vasemmalla ensimmäinen suunnitelma peitosta. Hirveät laskelmat tein ja totesin, että minun kankaani eivät riitä tuohon malliin. Sitten jatkoin suunnittelemista (alhaalla kuvia välisuunnitelmista). Tuossa ylhäällä oikealla on sitten, tuo väritetty kuva, se viimeinen visio. Kuukausi sitten olin viikon lomalla ja silloin minun piti tämä peitto jo tehdä, mutta hyvä että edes palat olen leikannut, joten hitaasti etenee.

Ei ne kankaat riitä, vaikka toisellakin sivulla niitä laskisi.

Lisää suunnittelua...

Ja tässä sitten on ne leikatut palat, joista pitäisi se peitto tulla. Kuvausrekvisiittana oikealla alhaalla Playmobil-ukkojen hammasharja (onneksi oli samaa värimaailmaa, niin ei tarvinnut poistaa kuvasta).

Reppu - backpack

Repun ohje/ backpack pattern/tutorial from here.

Kerrankin olen ajoissa ja pojalla on nyt reppu hoitotavaroita varten ensi syksyksi. Tämän kevään hoidon aloittamiseen reppu ei ehtinyt, mutta tein sen silti valmiiksi (tapojeni vastaisesti, olisinhan ehtinyt viimeistellä sen myöhemmin :).
Olen melko tyytyväinen tähän reppuun, mutta vetoketju on vähän tiukka (ompelin liian läheltä) ja en ole vielä päättänyt tuliko hihnat liian alas. Reppua ei ole saatu selkään niin pitkäksi aikaa, että olisi nähnyt asettuuko se miten hyvin selkään. Toisaalta uskon että olkaimet saa ompelemalla kiinnitettyä ylemmäksikin.

Kankaasta tykkäsin erityisti ja toivottavasti myös pieni automies tykkää.


This backpack is to my son, he is now 1,5 years. I like this pattern, it´s easy to follow, even I don´t sew very much. I think this backpack is quite a good (except model doesn´t like it :). Zipper is little bit too tight ( I sewed too close) and I don´t know did I put straps too down. My son didn´t want to keep it on his back, so I don´t know how it settle.

Fabric is awesome, he loves cars :)

Joulukalenteri

Oli hieman vaikea ottaa hyvää kuvaa ompelemastani joulukalenterista, mutta tässä se nyt kuitenkin on. Kierrätys on päivän sana, joten pussit on ommeltu työkaverini vanhoista verhoista ja kaikkia pusseja pitää yhdessä vanha hands free-kuulokkeiden johto... 

Alemmassa kuvassa pussit tyhjänä, ylemmässä täytettynä.

Tämän verran uskallan vilauttaa sisältöä. Tilkuista ommeltuja vaahtomuovikuutioita on sisällä. Lisäksi jotain muutakin mukavaa, puolivuotiaalle sopivaa suuhunpantavaa :)

Tilkkukäärme

Tilkkukäärme, pituutta 130 cm (mikä on arviolta melkein kaksi kertaa sen pituinen kuin käärmeen tuleva omistaja :D). 

Ohjetta ei tähän käärmeeseen ollut, vaan tein sen ihan omasta päästä. Suu oli hieman haastava, eikä siitä tullut semmoinen niinkuin minun mielikuvassa, mutta luulen että se on silti hyvä näin.

Sisältä löytyy kulkunen, kilisemässä yllätysmunan sisuksessa. Ja tuossa pään kohdalla on myös vähän sipsipussia leikelty että siitä lähtisi vähän rapinaakin.

 Semmoinen mielikuva oli että käärmeen tuleva omistaja tykkäsi näplätä näitä pesuohjelappuja, joten laitoin käärmeen kaulaan muutaman...

 Suusta ei löydy hampaita, mutta pienen pieni kieli sieltä löytyy (kun tunkee kätensä tarpeeksi syvälle). Tarkkasilmäisimmät huomaavat kielessä Esprit-tekstin.

Jotain valmista, paljon kesken

 Malli: varjo [shadow]

Lanka: Madelinetosh Tosh Merino Light

Valmiina on yksi huivi, joka oikeastaan valmistui jo pari viikkoa sitten, mutta koska se oli mysteerihuivi niin en kehdannut heti laittaa blogiin kuvaa, että ei kukaan kenellä se on kesken vahingossa näe sitä valmiina. Mallin suunnittelija on suunnitellut tästä hartiahuivin, mutta minusta se toimii hyvin myös kaulan ympärillä. Tuo kärki jää mukavasti vähän sivulle, että se ei ole semmoinen perinteinen kolmion kärki joka roikkuu heti leuan alla, tietysti kun huivikaan ei ole perinteinen kolmio.

Tuo Madelinetoshin lanka on ihanaa. Tykkään nuista hieman epätasaisista väreistä. Hieman oli langassa paksuuden vaihtelua, jopa niin pitkälle että yhdessä kohtaa lanka katkesi alemman rivin kerrokselta... En jaksanut purkaa vaan vähän solmin langan päitä yhteen että kestää menossa mukana. Niin ja yhteen kohtaan missä lanka näytti ohkaiselta neuloin vähän matkaa kaksinkertaisella. 

 

Tilkkupeittoa olen myös taas vähän tehnyt. Tästäkin peitosta tämä julkisivu on valmiina, väliin laitettava vanu (eli IKEA:n ohut peitto) puuttuu ja taustakangas. Pojalle sopiva peitto on minulta tilattu ja kankaat on siihen ostettu ja pesty. Pitäisi alkaa niitä leikellä ja yhdistellä.

Autossa istuskellessa olen neulonut muutaman tilkun lisää beekeepers quiltiin. Tässä kasassa on 38 palasta odottamassa kiinnitystä peiton alkuun.

Puikoilla tulossa myös toinen haalari kaverin pojalle. Samalla mallilla tehty toinen haalari näkyy täällä.

Heppa ja huivi

Pari keppihevosta valmistui viime viikolla. Nyt vain kävi niin kurjasti että en muistanut kuvata niitä valmiina, joten laitan ainoat kuvat jotka minulla niistä on.

Tuossa ylemmässä hevosen pää on ompelukoneen paininjalan alla kun kiinnitin tukan sille (tai harjan tai mitä ne karvat sitten onkaan).

Tämä alempi kuva onkin sitten asteen verran nolompi.... Keppihevonen on minun päässä...

Selitykseksi ei kai voi antaa muuta kuin että siinä nyt sattui olemaan pään mentävä aukko...

Mutta eikös olisi tyylikäs hattu :D

Lisäksi puikoilla olevista monista keskeneräisistä neuleista yksi on valmistunut!

Malli: Kay´s Tess D`Urbervilles Shawl

Lanka: lampaanvilla (valmistaja Üllevilla)

Peitto

Viime aikoina ei ole ehtinytkään oikein neuloa, kun työn alla on ollut tämä.

Tein tilkkupeiton ystäväni pienelle pojalle, joka syntyi n. kuukausi sitten. Viikko sitten kävin itse pikkuista katsomassa ja vein peiton mennessäni.

Ikinä aiemmin en ole tehnyt tilkkupeittoa tällä tavalla, mutta onnistuihan tuo näinkin.

Kolmioiksi leikkaaminenkin sujui melko hyvin, ommellessa kyllä huomasi että kaikki eivät olleet ihan saman kokoisia.



Tällä kertaa tein tuttavuutta myös yläsyöttäjän kanssa (tuossa alemmassa kuvassa). Reunan tekemistä täytyy vielä harjoitella, ettei tarvitsisi ommella reunoja niinkuin nyt teen. Tuo vanu tarttuu aika mukavasti kiinni paininjalkaan...  

Luulen kuitenkin että tuosta yläsyöttäjästä oli vähän apua tikatessa. Nooh, tikkauskuvioista ei tullut semmoisia kuin ensiksi suunnittelin, mutta kaipa tuommoiset pienemmätkin neliöt pitävät kerrokset yhdessä.

Valmiista peitosta otin illan hämyssä pikaisen kuvan silittämättä tai muutenkaan asettelematta. Peitto lähti heti seuraavana päivänä käyttäjälleen. Itse olen tyytyväinen lopputulokseen. Sopivan iloisen värinen peitto tuli :)

Valmiita tuotoksia ja yllätyslöytöjä

Vauvaonnittelulahjaa olen puuhastellut tässä jo hyvän aikaa. Nyt sekin sitten valmistui, oli jo aikakin saada paketti postiin kun kyseinen vauvakin alkaa olla kuukauden ikäinen. 

Pikkuiselle tyttöselle lähti tämmöinen tilkkupeitto, kokoa n. 1m x 1m.

Isosisko sai paketin mukana lorupussin:

Ja sitten siihen minun yllätyslöytööni... Etsiessäni kankaita tuohon lorupussiin, löysin makuuhuoneen yläkaapista muovilaatikon täynnä lankaa... Ja nämä langathan eivät olleet missään nimessä mukana 13.1. suoritetussa laskennassa. Silloin laskin lankoja olevan yhteensä 10kg 640g. 

Lankojen laskun jälkeen olen: 

ostanut 1200g lankaa (kun halvalla sai :)

löytänyt 1600g omasta kaapista 

266g valmiita tuotoksia

Tarkistuslaskettu lankamäärä on tällä hetkellä 13kg 770g!
Jämälankapurkki painaa  963g.

Kaikki löytämäni langat olivat jo hieman vanhempia Novitan lankoja, joita en edes muista ostaneeni, mutta olen selvästi suunnitellut tekeväni niistä jotain:

Perhepotretti.

Aiemmin neulomani mustekala on melko suurella todennäköisyydellä samaa lankaa kuin tuossa ryhmäkuvassa tuo oikean puoleinen kerä. 

Pikkukimalainen Satu kommentoi mustekalaa näin: "Jos siulla on se keltainenkin samettilanka, niin sittenhän sie voit tehdä kolmivärisen örkin :)"

 Mitenhän jos keltaisen korvaisi tuommoisella pätkävärjätyllä persikalla? 

 Tämmöinen laatikko sieltä löytyi:

 Kaikki muut langat olivat aika hirveitä ilmestyksiä, mutta tuo punainen tennessee näytti tosi hyvältä. Anoppi sanoikin juuri tänään että ensi kesän muotiväri olisi punainen, joten äkkiä puikoille :D

Pussukka

Kerroin aiemmin ikuisuusprojektistani ja haaveilin siihen sopivaa pussukkaa.

Toissapäivänä rohkaistuin tekemään lähempää tuttavuutta äitini saumuriin (joka on asustellut meillä syksystä asti). Ilmeisesti ystävystyminen onnistui, koska en pelkää sitä enää vaan haaveilen käyttäväni sitä vielä lisää :D. Kai se lankamäärä on saumurissa pelottanut, 3 lankaa oli äiti valmiiksi jo pujottanut, joten jouduin itse pujottamaan yhden ja kyllä se pienten alkuvaikeuksien jälkeen onnistuikin, jipii :).

Toinen asia mitä pelkään vieläkin siinä saumurissa, on sen vauhti. Ihan liian nopeaa menee... Omassa ompelukoneessani saa säädettyä "tehoa" ja ompelen aina sillä hitaamalla.

 

Pussukan tein tämmöisistä vauvan pöksyistä.

Tykkäsin nuista eläimen kuvista, etenkin nuista kirahveista.

Saumurilla ompelin tuosta vähän lahkeiden yläpuolelta ja siinäpä pussi sitten jo melkein olikin valmiina. Kuminauhan viereen pujoitin tuommoisen nyörin minkä tarkoitus oli vetää koko suuaukko suppuun. Mutta kuminauhan takia se ei toiminutkaan kuten kuvittelin. Kuminauhaa ei saanut poistettuakaan, koska se oli jotenkin ommeltu paikoilleen, joten pussukan suu jää vähän avonaiseksi. Tuskimpa siitä haittaa on. Pääasia että materiaalit nuihin pieniin tilkkuihin on aina samassa pussissa ja ne on helppo napata mukaan matkallekin.

Sivulta pussukka näyttää tältä.

Lahkeet pistin vielä talteen, koska suunnittelin että niistäkin saisi jotkut pienet pussukat, pitäisi vain ostaa sopivan kokoinen semmoinen "kukkaronkehys"

Tällä hetkellä valmiita tilkkuja on 14+17. Eli 14 kiinni toisissaan ja 17 irtonaista.

Lisää peitettä

Toinen tilkkupeitto edellisten peittojen ylijäämäkankaista. Tämän koko tulee olemaan muistaakseni 128x96cm. Nyt valmiina siis päällinen, vanulevy ja taustakangas vielä puuttuvat.

Kolmaskin peitto on jo hyvällä mallilla suikaleina odottamassa ompelua, jospa kaikki ehtisivät valmiiksi joulumyyjäisiin...