Hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty

Jos tuo sanonta "hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty" pitäisi paikkansa, niin minulla olisi jo valmis tilkkupeitto.

Ylhäällä vasemmalla ensimmäinen suunnitelma peitosta. Hirveät laskelmat tein ja totesin, että minun kankaani eivät riitä tuohon malliin. Sitten jatkoin suunnittelemista (alhaalla kuvia välisuunnitelmista). Tuossa ylhäällä oikealla on sitten, tuo väritetty kuva, se viimeinen visio. Kuukausi sitten olin viikon lomalla ja silloin minun piti tämä peitto jo tehdä, mutta hyvä että edes palat olen leikannut, joten hitaasti etenee.

Ei ne kankaat riitä, vaikka toisellakin sivulla niitä laskisi.

Lisää suunnittelua...

Ja tässä sitten on ne leikatut palat, joista pitäisi se peitto tulla. Kuvausrekvisiittana oikealla alhaalla Playmobil-ukkojen hammasharja (onneksi oli samaa värimaailmaa, niin ei tarvinnut poistaa kuvasta).

Reunusta vaille valmis

Nyt on peitosta reunat leikattu. Vielä pitäisi päätellä langanpäät (onneksi minulla on ahkera apuri) ja neuloa reunus. Valitettavasti mittasin eilen peiton koon: 120 cm x 150 cm, eli minun pitäisi neuloa 5,4m reunusta. Jostain syystä tuntuu aika masentavalta ajatukselta, vaikka reunus ei tule olemaankaan leveä. Mutta sitten se olisi valmis.

Yllättävän iso tästä kuitenkin tuli (pienempikin olisi riittänyt).

Leikkaus

Kalapalapeittoni reuna piti saada suoraksi, eikä vaihtoehtoja ollut muuta kuin tarttua saksiin (ihan ohjeen mukaisesti toimin). Pitkään keräsin rohkeutta ja nyt se on tehty! Enää puuttuu reunuksen neulominen.

Steekkaus on ilmeisesti virallinen termi tämmöiselle neuleen leikkelylle. Ideana siis että ommellaan kaksi suoraa linjaa ja leikataan välistä. Jos on oikein huopuva lanka, niin steekkaus pitäisi onnistua myös ilman ompelua, mutta sitä en kuitenkaan uskaltanut koittaa. Ommel siis estää työtä purkautumasta. Itse ompelin kolmipistosiksakilla ja mielestäni tuli ihan mukavan joustava lopputulos. Suoralla ompeleella olisi saattanut tulla liian kireää.

Kuten alemmista kuvista käy ilmi, ei minun yksin tarvitse täällä touhuta...

Kalapalapeitto

Tässä kasassa on 72 kalaa, joista pitäisi tulla yhteen liitettynä peitto. Aloitin neulomaan näitä paloja elokuussa 2013 ja vihdoinkin nyt niitä on (pitäisi olla) tarpeeksi.

Yhden palan neulomiseen meni n. 1 h 20 min, eli olen neulonut näitä 96 tuntia, eli 4 päivää :D

Uskollinen apurini.

Siinä vaiheessa kun aloin lajitella paloja värin mukaan ja laskea niitä, niin apurini siirtyi makaamaan kalojen päälle, varmistaakseen että saa täyden huomion.

Valmiina peitto näyttää suunnilleen tältä:

Tämän hetken projektit

 Ihanaa, pitkästä aikaa on valoisaa silloin kun olen hereillä / kotona :)

Valo täytyi heti hyödyntää ja ottaa kuva tällä hetkellä tehtävistä projekteista, ja niitähän riittää :)

 Tilkkutöitä: ylempänä nyt ommeltavana oleva ja alempana kankaat mitkä odottavat vielä paloittelua.

 Tuubihuivi, joka valmistui varhain tänä aamuna. Odottelee viimeistelyä. Tehty samasta langasta kuin pipo. Ja tulee samalle käyttäjällekin.

Toinen huivi. Kohta pari kerää lankaa neulottuna, kaksi vielä odottelee. Ajattelin neuloa tästä niin ison kuin vain lankaa riittää :). Lanka on ihanan pehmeää, mutta toisaalta niin pehmeää että sitä neuloessa tuntuu jotenkin että olisi sormet puutuneet kun lankaa ei meinaa tunteakaan. Kummallista. 

Lanka on Debbie Blissin Andes. Huivin malli Winter Sparkles Shawl.

 Viikko sitten Tampereen messuilta lähti mukaan tämmöisiä. 

Tuo punainen lanka on juuri niin silmiä häikäisevän kirkkaan värinen kuin tuossa kuvassakin, joten ajattelin että se on sopiva lapaslanka tänne pimeyteen. (Itsehän tottakai kuvittelen että lanka loistaa pimeässä :)

Lisäksi pitäisi pikkuhiljaa aloitella ristipistoa. Pieni orava on tulossa mummolle joululahjaksi ja äitille pitää myös tehdä sama kurre ettei sen tarvitse kateellisena katsella mummon oravaa.

Tilkkutyömysteeri

Olipas vaikeaa tehdä pitkästä aikaa tilkkutyötä. Olen ehtinyt jo ommella paloja yhteen väärinpäin, siis osa on väärin ja osa oikeinpäin, ei silleensä että kaikki on väärinpäin ja olen katsonut vain väärältä puolelta :D Yhden kankaankin sain käytettyä niin tarkasti että siitä ei jäänyt yhtään hukkaan vaan käytin täsmälleen koko palan minkä ostin. Onneksi en ostanut senttiäkään pienempää palaa.

Kuvassa on vähän vihjettä värimaailmasta, lopputulosta ei kukaan tiedä (niin ja kuvan tilkkuja on järjestelty myös tietokoneella). Minä tiedän lopputuloksesta vain 50%, vaikka olenkin itse suunnitellut tämän peiton... Joten tämä on siis melkeinpä mysteeri... Odotan itsekin jännityksellä mitä tästä tulee :) Joten kuvia luvassa myöhemminkin.